KESÄN TÄYTEYDELLE

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
959
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 13.10.2025 18:56

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 



(motetti a capella)



Musica antiqua.
pysähtynyt aika
kiertää huonetta hitaasti.

Tunnit, päivät, vuosisadat
– viisisataa vuotta
tänä päivänä,
tuo hetki, verhon hulmahdus,
sateenkostea tuuli läpi huoneen,
käden iholla hetken viileä tunne,
kevyt kuin lapsen suudelma,
kynttilän liekki
lepattaen hiipuu,
viimeinen nuotti
viipyillen syntyy
aikansa musica nova
ja luovan käden tauko
nuottilehdellä.

Puun oksat keinuvat
ikkunan alla,
ja lehtien kahiseva
päättyvän kesän
puhdas harmonia.

Yön hiljaisuus, syvä indigo.
Uusi aamun rusko
ja etäisyydestä nouseva
iätön musiikki.




 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upeus!
Yön hiljaisuutta on upeaa kuunnella, koska täysin hiljaista ei ole.
Musiikilliset runosi toimivat. Tämä jätti indigonsinisen jälkitunnelman.
bingenkö siellä antoi ikuisuuden puhua?
hieno runo, vei jonnekin, ajan taa

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot