![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
(heijastus)
Tyyni on järvi, jossa jokunen pilvi ajelehtii.
Vene rannassa odottaa vesillelaskua.
Rantakivet laineiden vilvoittavaa huuhtelua
pyytävät.
On rauha levinnyt jo ulapalle.
Kun sota on ohi,
kaikki hakeutuvat paikkaan,
jossa voi olla yksin
rauhassa ja hiljaisuudessa.
Kun sota on ohi,
jokaisella on asumaton saari,
jossa voi istua rantakalliolla.
katsella kauas yli järvenselän,
ottaa käteensä sileän kiven rannalta,
silittää sormien päillä sen sileää pintaa,
ja laskea sen takaisin paikalleen
toisten kivien joukkoon.
Ne ovat omiensa keskellä
siellä rinta rinnan rivissä.
Kun sota on ohi
ja tulee kevät,
me tulemme kaikki
ulos valoon vielä pälyillen
ja arkaillen, yhä vähän epäillen,
- onko se nyt ohi -
sovitulle kohtauspaikalle uskoen huomiseen
ja vailla vilppiä ja oman edun tavoittelua
ja katsomme toisiamme silmiin
toivoen rauhan vihdoin koittaneen,
niin silloin puihin avautuvat
huumaavan tuoksuvat kukat
ja oksiin hennonvihreät lehdet.
Se voima,
joka saa puun kukkimaan
ja lehdet viheriöimään,
on noussut maasta,
auringon lämmittämästä maasta,
ja me saamme osan siitä voimasta,
kun sota on ohi.
Mutta, he jotka ovat kuolleet,
on rannan kiviin kirjoitettu
heidän nimensä,
heidän elämänsä
jokaisessa eri kokoisessa
ja eri näköisessä kivessä.
että aina muistaisimme
jokaisen yksitellen
ja heidät kaikki yhdessä
elämän ja kuoleman rannalla.
Vene rannalta on lähtenyt.
Pitkin airon vedoin se etääntyy
yhä kauemmaksi yli selän.
On rauha levinnyt ulapalle.
Vene katoaa saaren taakse.
heidän elämänsä
jokaisessa eri kokoisessa
ja eri näköisessä kivessä.
että aina muistaisimme
jokaisen yksitellen
ja heidät kaikki yhdessä
elämän ja kuoleman rannalla.
Vene rannalta on lähtenyt.
Pitkin airon vedoin se etääntyy
yhä kauemmaksi yli selän.
On rauha levinnyt ulapalle.
Vene katoaa saaren taakse.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ei edes sota
hieno rauhan ajatusta hienosti välittävä runo
Hieno ja toiveikas runo.
Sivut