JÄLKEEN AURINGONNOUSUN

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
953
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 21.8.2025 17:04

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 
Yöllä heräsin.
Salamat valaisivat huonetta
ja sade rämisytti peltikattoa.
En kuullut koputusta,
mutta aavistin,
tukka vettä valuen
sinä olit ovella
ja silmät loistaen pyysit,
saisinko tuoda vähän aurinkoa tänne?

Vielä joku jyrähdys etäämmällä,
pilvet repeytyivät auki,
ja hajosivat.

Mäntyjen latvoista
runkoja alas
laskeutui auringonvalo
juurille saakka.



 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kesällä sade voi yllättää, rakkauden ja rakkaan lisäksi <3 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot