![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva](https://www.rakkausrunot.fi/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-942-1500743788.jpg?itok=JCB_vCAB "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva")
Ei se niin mennyt,
sanoo psykologi.
Ihmisen muisti on valikoiva,
se pettää meidät.
Mutta minulla on pitävä todiste,
Ajasta-aika-taskukalenterin merkintä,
”ensikerran, ensikerran…”
ja kesäkuu 1962.
Se on totta!
Me istuimme aivan liki toisiamme
puiston penkillä kirjastomäellä.
Oli lämmin.
- Silloinhan kesät olivat aina lämpimiä!
Kuin hetken mielijohteesta, äkkiä suutelin.
No, ensin poskelle, vahingossa.
Olin niin kömpelö ja hermostunut,
mutta sitten ihan suoraan suulle.
Se tuntui lämpöiseltä, kostealta;
- hyvältä se tuntui,
huumaavan ihanalta.
Eihän se niin ollut,
sanoo psykologi,
ei se ollut kirjaston puisto.
ihmisen muisti pettää,
Eikös se ollut aseman puisto?
Yritä nyt muistaa!
Siellä me ensikerran suutelimme,
ennen kuin lähdin pois.
Minun täytyi lähteä opiskelemaan,
että paremmin olisin ymmärtänyt,
mitä sinä minusta silloin tahdoit!
Muistatko, kuinka sinä autoit minua
matkalaukkujen kantamisessa,
hän sanoo.
Halusit lähettää minut pois!
Muta olitko se sittenkään sinä,
joka saatteli minua?
Ihmisen muisti on valikoiva
ja petollinen,
sanoo psykologi.
sanoo psykologi.
Ihmisen muisti on valikoiva,
se pettää meidät.
Mutta minulla on pitävä todiste,
Ajasta-aika-taskukalenterin merkintä,
”ensikerran, ensikerran…”
ja kesäkuu 1962.
Se on totta!
Me istuimme aivan liki toisiamme
puiston penkillä kirjastomäellä.
Oli lämmin.
- Silloinhan kesät olivat aina lämpimiä!
Kuin hetken mielijohteesta, äkkiä suutelin.
No, ensin poskelle, vahingossa.
Olin niin kömpelö ja hermostunut,
mutta sitten ihan suoraan suulle.
Se tuntui lämpöiseltä, kostealta;
- hyvältä se tuntui,
huumaavan ihanalta.
Eihän se niin ollut,
sanoo psykologi,
ei se ollut kirjaston puisto.
ihmisen muisti pettää,
Eikös se ollut aseman puisto?
Yritä nyt muistaa!
Siellä me ensikerran suutelimme,
ennen kuin lähdin pois.
Minun täytyi lähteä opiskelemaan,
että paremmin olisin ymmärtänyt,
mitä sinä minusta silloin tahdoit!
Muistatko, kuinka sinä autoit minua
matkalaukkujen kantamisessa,
hän sanoo.
Halusit lähettää minut pois!
Muta olitko se sittenkään sinä,
joka saatteli minua?
Ihmisen muisti on valikoiva
ja petollinen,
sanoo psykologi.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut