Jäällä kävelen, pohjaa katson.
Kutsuu se mua, vaan sinnekkö tahdon.
Vai tahdonko kurkistaa jotain muuta.
Syvyyksiin mennä ja rauhassa kuolla
On elämä paljon antanut ja myös paljon vienyt.
Kaiken kun menettää on elämän ilo mennyt.
Jää on heikko, kun siihen astuu.
Sama on tahtoni, kun tarpeeksi murtuu.
Vai etsinkö tavan, joka teot hoitaa.
Rakkaani muistan, kun lähdön hetki koittaa.
Sä tiesit kuinka paljon merkitsit mulle ja
te neljä ootte ne rakkammait mulle.
En vain enään jaksa tätä matkaa jatkaa.
Lähden luokse enkeleiden oman käden kautta.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
