Meidän kahden matka on hyvin kaunis ollut.
Satutin sua ja menetin sut nyt.
Tää menetys mun sieluni särkee ja
mietin joka hetki onko tässä mitään järkee.
Meniskö vaan ja antaisin mennä,
eivät mun jälkeni kovin pitkään lennä.
Mut sitten kun mietin, että lapset ilman isää.
On vaikea olla, kun rakkaus heihin lisää.
Tätä eron tuskaa ja kaipuuta vielä.
Ihmettelen jos jokun tämän kokenut on elossa vielä.
Sen mietteen kanssa joka päivä tallaan.
Kun päätöksen hetki tulee, antaako vahvimmalle vallan.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
