Nimetön

Aika kulkee taas hitaammin
Minä kävelen hitaammin
Jalat raahaavat pitkin kylmää lattiaa
Ja hengitän hitaammin

Avaan makuuhuoneen ikkunan
mutta mikään ei muutu
Ja jos alkaa sataa
Valun pisaroiden mukana
ikkunalasia pitkin
alas, alas, alas

Kerään kaikki peitot ympärilleni
Mutta se ei tunnu samalta
Ja pimeys hiipii lähemmäksi
Sisään ikkunasta ja ovenraoista.