Rikkouduttuamme tuhansiin

Runoilija carpe diem

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 27.12.2006
Viimeksi paikalla: 26.9.2020 14:47

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
21.11.1990



Kuka minä olen tässä hetkessä
 
 
Punaiset suudelmat
Uneni seitsemän merta
Olen nähnyt väsymättömät kädet
Kotisataman hyvästit
Taivaan itkevät linnut
Olen nähnyt 

Lohduttomat piiloissaan
Eivät herää aamuun uuteen

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Sykähdyttävä runo tunnelmaltaan !
Kiitos :)
Runosta nousee vahvana globaali ajatus, luonnon heräämisestä puolustautumaan olemisensa puolesta. Ihmiskunnan saasteita, -ahneutta, -raakuutta, -kostonhimoa, -vihaa ja itsekkyyttä vastaan.
 
Kiitos sanoistasi 
Haikea tunnelma,pidän.
Kiitos (:
Paljon kerkeämme näkemään, elämämme aikana.
Tämä osui, kipuhermoon. Kiitos.
Kiitos kun luit!
 

Käyttäjän kaikki runot