Pelastettava

Fyysisesti olin läsnä, henkisesti kateissa.
Odotin mun kiinniottajaa, jokapäiväistä pelastajaa,
mutta aivan turhaan, eihän sitä ikinä tullutkaan.

Ne kaikki puhuu mulle, katsoo mua,
odottaa että sanon jotain järkevää.
Ja mä painun vaan kasaan,
toivoen katoavani takaisin mun uniin.

Se oli edellisyö kun ilmestyit,
pitkän tauon jälkeen mä havahduin,
sä voit huonosti, sä oot narkkari,
ja mä oon ainoo joka sut voi pelastaa.

Hikoilit, olit sekava, huusit mun nimeä,
ne kaikki haki mut vessasta paikalle,
sä hyökkäsit, sä halasit, sä suutelit,
ja mä olin onnellinen,
sä olit siinä, mä olin se pelastaja,
sä oot se hoidettava.

Mä muistan kun sen sun korvaan kuiskasin,
me tavataan vielä, mä tiedän sen,
ja sitten sut vietiin pois, kauas pois,
ja mä jäin yksin märkään maahan makaamaan,
mä olin vaan hiljaa, kuulin sun huutosi ja kutsusi,
ja mä olin niin yksin, eikä taaskaan kukaan tullutkaan.

Mä odotan että me tavataan,
unessa tai realityssa,
koska sut pitää pelastaa.