Minä painan kasvosi tyynyysi
ja vedän keuhkoihini viimeiset
henkäykset tuoksuasi.
Minä käperryn itseeni ja
itken nämä karvaansuolaiset
kyyneleet tyynyysi.
Minä katoan tummiin varjoihin
joissa kulkukoirat
janoavat saaliitaan.
Ja minun kuvani pyyhkiytyy
aina vain himmeämmäksi
vain heikoksi kuvaksi muistoihin
ja minä haluan vain kuolla.
Sillä sinä olet tunne
sinä olet rakkaus ja
sinä olet elämä.
Ilman minuakin.
Selite:
kliseet raastavat korvia, omianikin, mutta välillä ne kertovat parhaiten sen, mitä tuntee..
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
