Sinun rakkautesi pyyhkii
kyyneleitä poskilleni
minun sieluni virtaa
sinun mielesi tahdissa
mutta kuin jäätyneenä
vain jäävät paikoilleen.
Kuin kiinni juurtuneena
haparoin pimeässä
turhaan
sinun syliäsi
sinun periaatteesi
ovat ikuisesti
minua ylevämpiä
enkä minä yllä
taaskaan.
Minä pakahdun
tähän rakkauteen
joka vuotaa maljasta,
polttaa kynttilää
molemmista päistä.
Se sokean humalluttaa ja
antaa köyhälle almujaan
muttei kuitenkaan tohdi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullista ja kipeää, mutta kuitenkin kaunista.
runosi kuin uskallusta
kaipaavana
Todella hieno runo, vaikuttava kirjoitus. Pelottava ja kaunis.
Hersyvää ja polveilevaa tekstiä.
Haikeaa ja herkkää tekstiä. Tämä kosketti
Niin koskettavaa, niin raastavaa niin rehellistä eeppistä lyriikkaa.
Sivut