aurinko

Runoilija saramar

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 20.9.2008
Viimeksi paikalla: 16.10.2020 20:26

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

virtuaalinen pöytälaatikko
 
Kävelin pitkin hiekkatietä, molemmilla puolilla ojat ja penkereitten takana avautui silmänkantamattomiin villiintynyttä niittyä miljoonine kukkineen ja surisevine ötököineen.
Aurinko paahtoi, poltti niskani ja olkapäät, mutta maisema oli aivan liian kaunis tuhlattavaksi valittamiseen.
Aivan kuin aurinko olisi laskeutunut minuun, antanut minulle kaiken lämpönsä ja mahtinsa, sulattanut itsensä minuun.
Askelet tuntuivat haparoivilta, kun yritin päästä eteenpäin, mutta jokin hidasti minua.
Oli raskas olo, jäsenet painoivat miljoonia kiloja ja yhtäkkiä unohdin kuinka kävellä.

Olemassa oli enää vain ja ainoastaan minä. Minä ja aurinkoni, me yhdessä.
Näin kaiken niin selkeästi nyt. Kaikki miljardien vuosien menneet tapahtumat, voimakkaimmat aurinkomyrskyt, koko prosessin, jossa vety fuusioituu ja muuttuu puhtaaksi voimaksi.
Näin, kuinka aurinko - vangittuna sijoilleen - välillä kiusoitteli maata aiheuttaen toisinaan jääkausia ja pian muuttikin kaiken helteeksi ja hiekaksi. Mielessä vilahti hetken aikaa melkein sääli.
Olla tuomittuna paikoilleen ilman, että pääsisi ikinä liikkeelle. Muuttamaan kiertoratoja, luomaan uusia elämiä uusille planeetoille.
Kuolemaan valkoisena kääpiönä aurinkojen hautausmaalla. Ei, tähän synnyn ja tässä kuolen. Välissä ikiaikojen yksinäisyys.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Laittaa lukijan miettimään kokonaisuutta, maailmankaikkeutta <3 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
saramar oranssi 16.10.2020 2 Runo
saramar mettä 16.10.2020 1 Runo
saramar aurinko 16.10.2020 1 Tarina
saramar 9 16.10.2020 0 Runo
saramar Nimetön 25.11.2011 1 Runo
saramar kissu 2.3.2009 3 Runo
saramar neljä vuodenaikaa 15.2.2009 3 Runo
saramar omenakaneli 23.11.2008 1 Runo
saramar käsitys 8.10.2008 1 Runo