Autio ja kuurainen pihamaa, saa minut jälleen sinut muistamaan. Ei kirjoitettu laulujen mukaista tarinaa. Ei annettu toisille kuin kylmää rautaa, siihen haaveet katosi ja kaikki kaunis kuoli.
Kaikesta huolimatta kaipaan sinua.
Nyt en voi kuin odottaa, sillä se on vain aika joka haavat korjaa ja huoltaa.
Kello käy. I Hope so.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
