Sinun varjosi vainoavat minua joka askeleella.
Minun ihoni muistaa sinut.
Sinä et todella välittänyt.
Mieli turtana tartun jokaiseen vastaantulijaan,
kasvo kasvolta etsin omia kasvojani, kuitenkaan löytämättä niitä.
Käärmeen lailla kietoudun onnellisiin ihmisiin ja tukahdutan heidät
yksitellen melankolialla ja tyhjyydellä.
Luottamatta kehenkään jatkan rämpimistä tällä yksinäisyyden kinttupolulla
ja jatkan aina vaan syvemmälle metsään.
Minun ihoni muistaa sinut.
Sinä et todella välittänyt.
Mieli turtana tartun jokaiseen vastaantulijaan,
kasvo kasvolta etsin omia kasvojani, kuitenkaan löytämättä niitä.
Käärmeen lailla kietoudun onnellisiin ihmisiin ja tukahdutan heidät
yksitellen melankolialla ja tyhjyydellä.
Luottamatta kehenkään jatkan rämpimistä tällä yksinäisyyden kinttupolulla
ja jatkan aina vaan syvemmälle metsään.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit