Täyttymys

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
155
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 18.7.2025 22:45

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@FinPoet100

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 
Sen karvani alla,
jota sulkasi hipaisi,
asuu nukkasielun riite.

Tarhakäärmeistä vapaa alue
navan ympärillä vastaa kieleesi.

Ummeksumme silmämme ristiin.
Neulotut unet valuvat takaisin
varovaisuuden vyyhteihin.

Irrotan isovarpaani ja pikkurillin toisistaan.
Pyörin nivelteni lukot auki, sinulla on peitto,
jonka avulla pystyn taas mukisemaan
terävät sanat pehmeiksi.

Vaihdamme käsiä, jalkoja, reisiä, pakaroita,
niskan, kaulan, kiepumme hiusrajoilla
roikut hampailla korvistani - alamme tuntea paremmin - elämä ei enää riistä meitä.

Lakanat tekevät aaltoja ja minä olen meri sinussa.
Aamusumu vaatii hitaan voihkeen,
kuutamo haluaa varastaa huuliemme värit ja veripisarat hampaidemme välistä ja maalata kielillämme unohduksen rovion.

Karvani ja sulkasi tihenevät yöhön.
Katsomme samaa tyhjää syöksymme jälkeen.
Sanat jatkavat katoamistaan, sillä kohta mekin
haihdumme, eikä tarinoita enää ole.

Jossain on kuitenkin valo, missä on sydäntemme säikeet.

oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot