Mielen geologiaa

Runoilija Grobbelaar

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Grobbelaar kuva
mies
Julkaistu:
155
Liittynyt: 31.12.2012
Viimeksi paikalla: 19.7.2025 18:28

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
Syntymäpäivä:
13.5.1963
Facebook:

Runokokoelmat:

2014 – Aavisteita rakkauden rajalta
2017 – Onneen aika vaipuu
2017 – Niin minut osaat
2017 – Run100 (toim.)
2018 – Sielutettu neljäs tuuli
2019 – Viidesti lausuttu
2020 – Kuudesti kerrottu
2020 – Seitsemän selvää sanaa
2020 – Kahdeksan kaunista
2020 – Nimesi on elämäsi
2021 – Sata sydäntä
2021 – Tammela
2021  - Mummot
2021 – Vipeltäviä ja vienoja sanoja
2021 – Outoja sanoja
2022 – Alinen (runoja Ilari Rantalan valokuviin)
2022 – Siivuja
2022 – Sano se rakkaudeksi (toim. / useita kirjoittajia)
2022 - Laidun
2022 – Tarinoita valosta (runollisia kertomuksia)
2022 – Kesä, joka oli sininen
2023 – Huiskaisuja
2023 – Minä – Mies
2023 – Karhu ei muista tehdä avaruutta (aforismeja)
2023 – Välistä paloja
2023 – Herkillä
2024 – Ruosteinen kuukausi
2024 – Uusi Kevät

Muut runokokoelmien yhteisjulkaisut:

2021 - Runorälläkkä I 
(+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2022 - Runorälläkkä II (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2023 - Runorälläkkä III (+ K.Lähdesmäki, P.Halme)
2024 - Runorälläkkä IV (+useita kirjoittajia)


2019 Novellikokoelma Poppelinrummuttaja


Instagram: markku_heino

YouTube: https://www.youtube.com/@FinPoet100

Tekstejäni SAA kopioida ja käyttää omiin yleishyödyllisiin ja yhteisöllisiin tarkoituksiin, kunhan mainitsee lähteen. 

 
Suurten piirteiden miettiminen
on kuin lohkoisi graniittia intrusiivisesti.

Felsistä ei ole elämäni nyt, sellaista jos tiedät - hohkasilikaattia.
Intrusiivistä kuten edellä sanoin, toki.
Hiiiiiitaaaaasti jähmettyvää, kuten sanani nyt.

Piirteitä suuria etsin, monen saran niittoa,
suurempaa sydänkaarta kuin korpin kynsi.

Muutama jäkälänpala poskessa,
osa nurjaa kuun puolta - kaikki menee, jos ylvästä yötä riittää.

Maapesäkkeissä saatan äityä gneissiksi,
jos sieluni lohkoo kvartsia, ehkä sijaan itseni sarvivälkkeeksi.

Kaikkea kovaa on, pehmeää suurpiirrettä yritän pyörtää.

Olisivatko juureni kiinteät vai jäänkö magman vangiksi?
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Sinähän teit juuri kiven eläväksi :D hienoja ajatuksia
Kiitos!
Hienosti lohkaistu runo kivisestä elämästä, pidän tästä

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot