Nimetön

Kotimatkalla joutsenia
täydellisen tietämättömiä
unieni nahkatakkipojasta

kevyt tuulenvire kirjoittaa tarinaa
kahdesta rakastavaisesta
vai olinko se sittenkin minä

en voi päästää irti
pienestäkään unelman murusta
vaikka tiedän että totuus sattuu

kun sulkee silmänsä maailmalta
voi leikkiä prinsessaa
kävellä Kiinan muurilla paljain jaloin

putoan tuhannesta metristä
iskeydyn asfalttiin
tunnoton.