ja hän jää

Runoilija solen

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 16.6.2008

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Hän avaa väsyneenä oven
Kun ei enää jaksaisi kulkea tätä samaa tietä

Arvet kangistavat jokaista liikettä
Maailamalla tuntuu olevan kylmät kädet
kädet joiden ote lipsuu

Väsyneet jalat
antavat luvan lopettaa

Hän piirtää pakon omaisia viiruja
kulunelle kankaalle

”Tiedätkö miltä kevät tuntuu kun on maannut turtana
hangessa koko talven?”

Hän lopettaa liikkeensä
Joidenkin sanoilla on lamaannuttava vaikutus

”Se pistelee”

Pakottaa hän sanansa taas kulkemaan
se tuntui hassulta

”Se palauttaa tunnon”

Hänen käteen tartutiin
yksi vahva käsi

”Äläkä sinä laske katsettasi”

Kuka sanoi ettei sanat ole tekoja?
niitä kongreettisempaa ei ole

”mutta kun sinun silmäsi”

Hän pakottaa itsensä
tekoihin

”Ja sinun suusi”

Äänestä tulee henkilö

Ja he istuivat kuluneella puiston penkillä
Kylmässä kevään hehkussa
Usvaisen sateen pisarat
tiivistyivät kasvoille
Yhdistyivät lammiksi silmäkulmiin
tippuivat putouksina
kaulakuoppaan

”Etkö sinä koskaan aio suudella minua”

Totuus
Miksi se piti herättää

Hän kääntyy kohti
kiivaita kasvoja
kärsimättöntä suuta

”Niin, sinä haluat
muttet uskalla”

Se saa hänet kääntämään
kasvonsa takaisin mustaan maahan

”Minä en vain jaksa sitä enää”

Ja kaikki muut ovat taas poissa

Mieli haluaisi seurata poistuvia askeleita
Mutta jalat ovat kangistuneet

ja hän jää

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
solen kaavat 2.5.2012 0 Runo
solen Ilman sua 20.11.2011 2 Runo
solen ja hän jää 8.2.2011 0 Runo
solen vaijettu 20.10.2010 1 Runo
solen palaavat askeleet 25.4.2010 0 Runo
solen miksi aurinko itkee 8.3.2010 0 Runo
solen hassuja rajoja 8.3.2010 0 Runo
solen merkitys 23.1.2010 0 Runo
solen En minä 20.11.2009 0 Runo
solen Loppu 11.8.2009 0 Runo