kullalle

Mä kulta rakastan sua, en voi muuta sanoo,
sä annat mulle virtaa, pimeydes valoo.
Kukaa ei tajuu meijä kahen rakkautta,
useilla on joku vastaan tätä suhdetta.
Mut emmä jaksa sellasist välittää,
pääasia on et kummatki toisiaan rakastaa.
Ilman sua emmä olis yhtään mitään,
olisko mul elämä, tuskin sitäkään.
Jos mä joskus herään ilman sua,
mä vaivun pimeytee, kukaa ei löydä mua.
Koska sillo mun elämänilo on kadonnu,
en tee muuta ku odotan sua, rakastamaan mua.
Sit ku taas saan sut mun vieree, oon ilone,
enkä enää koskaan, en ikinä surulline

Aina ku nähää, levii iso hymy mun huulille,
ku saan vaa sanoo :"rakastan sua", mun kullalle.
Miten oon voinu saada tollasen jätkän ittelleni,
tollasen ihanan, komeen, söpö, mun vierelleni.
En susta tuu koskaan irti päästämään,
nää tunteet tulee ikuisesti säästymään.
On sun kaa muistoja kertyny jo jonki verran,
ja ainaku nähää, muistellaa niit joka kerran.
Mä voin vaa kiittää et otat tälläset muijan,
mut tunnetaa mestoil pelkkän nuijan.
Mut ei välitetä juoruist, ne on vaa valetta,
kunhan ollaa aina yhes ja vannotaan rakkautta.

Rakastan sua <3