Polvesta polveen

Isoisä kysyi lauteilla aikoinaan,
olenko täällä helpolla.

Ratakiskon väännöllä on hintansa,
sitä harvat maksavat omalla nahallaan.

Isä kysyi pöydän äärellä,
taipuvatko naulat omalla painollaan.

Tämä maailma on paikka,
jossa haavat poltetaan tuoreeltaan.

Ja kun mikään ei riitä,
pyydätkö uuden kierroksen.

On lyhyt aika välissä nuoruuden
ja kiikkustuolin kuitenkin.

Raivo, huuto, mistä vain löydätkin sen,
löydätkö syyn kantaa oman osuuden,

olemassaolon syyllisyyden.