Me tutustumme
toisiimme
joka päivä
aina uudestaan
minä ja ihme,
iltapäivä ja varhaisaamu
silittelen ja sylittelen
sinua rakkaudella kannattelen
asutaan taas pitkään
toistemme silmissä
Hymyilen hellästi
ja huomaan sen
pian onnellisen
valon välähdyksen
silmissäsi auringon
huulillasi kesän
pienet varpaasi
kukkamekkosi alla
söpösti piilossa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunista piirtyy kuva ja elämänmatka runossasi. Rikasta kerrontaa, lapsi on aina ihme.
Ihana runo.
todella kaunis, todellinen iltapäivät ovat aina erilaisia kuin varhaisaamut, sait minut ajattelemaan niitä, päivän jokaisella tunnilla on oma luonteensa, tässä runossa on onnea iloa ja tuota auringon paistetta, mitä runon kesäkin tuo tullessaan, avasit tällä runolla "ison ikkunan" lukijalle
Suloinen ja rakastava runo.
Oi suloisuutta ja sydänlämpöä.
Tuttu juttu. Ihanuus.
Oi suloisuutta ja sydänlämpöä.
Tuttu juttu. Ihanuus.
Sivut