sinä olit poika hyvästä perheestä,
sä tiesit aina ennestään mitä tehdä,
mutta et voinut valloittaa ja voittaa,
sä halusit vaan varastaa ja voittaa,
minä en ole palkinto,
minä olin se tyttö pienestä perheestä,
jossa ei koskaan ollut mikään hyvin,
minut kasvatettiin uskomaan ihmisistä hyvää,
mutta siinäkin tein taas väärin,
luotin suhun liikaa,
sä luulit että voisit omistaa mut,
en siihen koskaan valmis olla vois,
niin helposti pystyn vielä sut unohtaa,
rakkaus meidät yhteen sitoo jos niin on tarkoitus,
mutta ei, sinä lähdet tuonne kauemmas pois,
minä jään yksin kotiseudulleni,
sinä halusit minun muuttavan kanssasi,
mutta ei se mulle onnea tois,
olen yksinäinen särkynyt sielu,
sinun kiiltävien pokaaliesi varjossa,
jos niin on tarkoitus,
niin huominen meidät löytää,
ja palauttaa sen rakkauden,
joka oli omistettu meille kahdelle,
mutta jos ei ole uutta yhteistä aamua,
jää vain kaks eri tarinaa
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi