Huone, täynnä ihmisiä,
joista en tiedä mitään
Täynnä vihaa, silmitöntä pelkoa,
valkokankaan asettuessa kohdilleen,
valojen sammuessa
todellinen kauhu laskeutuu
pyrkien yhä lähemmäksi minua,
todellisuuden tajuni hämärtyessä,
vain mielikuvitukseni synkimmät syöverit
ottavat ohjansa
Niin väsyneen pois karusta maailmasta,
jossa viha ja katkeruus ovat voittaneet,
eikä paluuta entiseen ole.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi