harrastuksen tuoma syvä tyydytys

siinä se!
virittämätön savimöhkäle edessäni
leivon, leivon kuin piparitaikinaa
kaulin kuin torttua

yritän saada yhteyden aivojen kautta kouriini

taio jotain kaunista ennennäkemätöntä
jota laajasti ihaillaan, taivastellaankin

muovaa, muokkaa
miten se sitten keksikään?

ihmisenmuodon
suvereenin taistelijan
edestä hymyä täys

takana, no jaa, kaikki tietää

ja sitten - kuuma uuni, kuin pätsi
kädet tipahtavat, jalkaterät myös

lasituksen jälkeen uusi paisto
vielä kuumempi
lopputuloksena
vihreäkasvoinen purppuratorso

yleisö hurraa taaempana
- se epäonnistui, sittenkin -
ja opettaja, haroo
epätoivoisena hiuksiaan
        ja jättää oppilaan, minut
        puhdistamaan
        syntymäsavea kynsien alta