enemmän ihminen on kuin

enemmän ihminen on kuin lopputulema
tavatun ihmiskavalkadin kokemisesta
- jokainen kohdattu toki tärkeä
muisto jokaisesta osa itseä -
rakkaus ystävään tai rakastettuun
kuolleeseen tai elävään
laastiksi muokkautunut
koossapitävä, elämän perusvoima
energian puhaltaja, pasuunan soittaja

enemmän ihminen on kuin lopputulema
opinnäytteistä ja suorittamisista
elämänvirran karikoista, myrskytuulista
suvannoista ja lauhoista väreilyistä
merestä, aalloista, rantojen pauhusta
tai, Suuresta hiljaisuudesta

enemmän ihminen on kuin lopputulema
geenikartasta, mutaatioista tai jumalaisista erheistä

eikö ihminen olekin, nämä kaikki yhdessä
vieläkin enemmän 
kun se oman ainutlaatuisen henkensä
ja alati laajenevan ymmärryksensä
puhaltaa kaikkeen koettuun
- joka ahdistukseen, joka helpotukseen 
joka tappioon, joka riemuvoittoon -
se ihmisen rikastaa, ei mammona, ei materiaali 

vaan ihmisestä itsestään on kiinni se
miten kaiken yhdistää
miten tarjotut mahdollisuudet hyväksyy tai hylkää 
joka päivä, joka hetki, ilman että ylpistyy
tai tahdottomaksi uhriksi suotta nöyrtyy

lopulta, kun viimein on rohkeutta olla onnellinen
siitä että juuri omaa elämäänsä elää saa
- olkoot ikä kaksikymmentä tahi sataviisi -
ja saa oivaltaa senkin ettei ilman kokemuksiaan
olisi juuri se ihminen jolle kasvualustaan
on suotu sarja kokemusten ainutlaatuisten

ja kun vihdoin voi rauhassa istua ja tarkastella
puunlatvojen taipumista 
kuin rukoukseen 
niin itsekin voi samalla taivuttaa päänsä
syvään kiitollisuuteen
siitä että saa olla juuri tämä ihminen