tuo outo

Runoilija aquarius

nainen
Julkaistu:
574
Liittynyt: 24.9.2012
Viimeksi paikalla: 29.4.2024 15:47

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kiitos KAIKISTA KOMMENTEISTA sivustolla,
niitä kommentoin ajanpuutteen vuoksi tosi harvoin
mutta - arvostan sitäkin enemmän.

 
Elokuussa -17 ilmestynyt
runokirjani
orvokkini, tummasilmä
sai jatkoa maaliskuussa -18
enkelini, kultasiipi
kirjalla.
tähdet taskuissa
julkaistiin toukokuussa -19

Kaikkien kirjojen kustantaja on
Mediapinta Oy. Antakaa kirjastoonne vinkki niin tilaavat!

Muuten kirjat ovat myynnissä Prisman verkkokaupassa
ja kirjaverkkokaupoissa, Adlibriksellä jne. Ja joissain kirjastoissa
on jo.

 
 
hän

tuo outo tuleentuijottaja
tuulen kuulija
elämäntaulun
vänkyräisin linja


istuu selin
kasvot kivessä kiinni

puhaltaa

ja kivestä leijailee
tuhat keijua taikasauvoineen

hän

tuo outo tuleentuijottaja
tuulen kuulija
elämäntaulun
vänkyräisin linja


hymyilee

ja kivestä leijailleet
tuhat keijua taikasauvoineen

hymyilevät takaisin

ja!
aurinko nousee nopeutetusti
- hymyilee kuten siltä odotetaankin

ihme on tapahtunut, kun, koko maailma nauraa
ja sen naurun resonoinnin kuulee koko mittaamaton avaruus

tuo outo tuleentuijottaja
tuulen kuulija
elämäntaulun
vänkyräisin linja


kääntää kasvonsa kivestä
karrelle hiiltyneet, pahoin hapottuneet

hymyilee valkoisin hampain

nappaa tuulen henkäisystä, sen kuljettaman
keijun helmuksista voimakkaan otteen

ja, on, voimallisesti ja tunnistettavasti poissa.
jäljelle jää vain kivi,
jossa hänen kasvojensa painauma todistaa
että hän joskus oli

tuo outo auringonnaurattaja
tuuleen tarttuja
suorin yhteys 
ikuisuuteen

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upeita kielikuvia tässä runossasi. 
Upeaa kerrontaa, kyllä aurinko vähintäänkin hymyilyttää :) 
Tämä vei mukanaan, jopa samaistutti 
läheisyyden, sieluystävyyden kaipaus ajatuksissaan outoon katsoja, toiveinen ajattelija kuljettaa lukijaa niin tuttuihin kokonaisuuksiin, hauraisiin ajatuksiin, kurkottaa ihmiseen, silittää omaan sydämeen, oi miten ihminen kaipaakaan, kuinka pieneen tuuleen unelmansa pirstaloituu, vahva tunnelma runossasi kestää ja kantaa, upea kokonaisuus
 
Mielenkiintoinen, kaunis, mystinenkin runo, hyvä.
sanaton olo
spektaakkeli
Taitaa tuolla porukalla olla hallussaan jokin viisuden sarvi. Vaikka lie jopa ite vakaa vanha Väinämöinen matkassa sarvineen. Sarvella ei pökkäillä, vaan jaetaan hymyä ja hyvää mieltä sukuihin ja säätyihin katsomatta. Voi mahoton, kun tämä näin hyvä runo on.
Hieno.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot