tyhjät arkit susien syytä

minulla ei ole hevosta
ei tallia, ei syöttökaukaloa
ei edes rengasta poikkipuussa
johon voisi humman valjaat sitaista

satula on kipristynyt
ilman rasvaa kutistunut

                pegasoskin kapsautti lähtöön
                kun ensimmäinen susi
                oveen koputteli
                pelosta ahmaisi viimeiset kaurat
                hirnahti
                lähti
                ei tarvinnut lavoille lätkäistä

nyt vain palaavaksi odotan
                pureksin lyijykynien päitä
                suupielet lähes verillä

tarkkaan kuunnellessani
                kuulen susien ulvonnan

en tuttua kopsetta, en vaimeatakaan hirnahdusta