surutyö vie toivon
jokainen ei jonka kuulet
on taivaskaton korkuinen
vihreä ei ole vihreää
ei sini sinistä
kala maistuu lihalta
ja sokeri suolalta
kuitenkin kalkki, karvaalta
kohtalo paukuttaa loputonta kodosooloa
siinä seisot
korviasi pidellen
jos kätesi vielä tottelevat
jos eivät, putoat
mustaan aukkoon jalat edellä
venyt kuin spagetti
kunnes olet vain rihma
kaiken hallitsijan palttinapaidassa
jokainen ei jonka kuulet
on taivaskaton korkuinen
vihreä ei ole vihreää
ei sini sinistä
kala maistuu lihalta
ja sokeri suolalta
kuitenkin kalkki, karvaalta
kohtalo paukuttaa loputonta kodosooloa
siinä seisot
korviasi pidellen
jos kätesi vielä tottelevat
jos eivät, putoat
mustaan aukkoon jalat edellä
venyt kuin spagetti
kunnes olet vain rihma
kaiken hallitsijan palttinapaidassa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



