Suru Satuttaa

Runoilija 27181e77f752961f7d255c46063866fa

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.1.2008
Viimeksi paikalla: 19.5.2018 13:36

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Näin elämän kerran ja sen silloin menetin mutta sinä minut silloin pohjalta pelastit nostit minut uuteen elämään en voisi toivoa mitään enempää
 

itken itseni iltaisin uneen
vaivun hiljaa synkkyyteen
on olo tää niin vaikea
en pysty muuta kuin itkeä
en näe helpotusta
on vain liian kova tää tuska
en tunne enää iloa
vaan pelkää surua
en jaksaisi enää jatkaa matkaa
vaan tuntuu että on aika alkaa luovuttaa
kuin näin syvästi masentaa
en hetkeäkään rauhaa ajatuksilleni saa
toivon että joku mut vielä tästä pelastaa
mutta sanon sen olevan vaikeaa
koska tiedän että sä oot se oikea
miksi meidän piti erota
nyt vain voin sua kaivata
kun oot jossain kaukana
sua saatanasti rakastan
en tahtonut olotilaa näin onnetonta
tule ja nosta mut pinnalle
tee mulle helpotusta

Selite: 
Tehty todella masentuneena tää runo jtn virheitä löytyy ajatukset ei vain kulje
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot