Punainen tupa ja perunamaa, sisällä tuvassa äiti lastaan uneen tuudittaa.
Pitää sylissään, keinutuolilla hiljaa edestakas keinuu,
miettii ja ihmettelee kuinka nopeasti ja huomaamattomasti vuodet vaihtuu.
Kohta taas kevään kukat kukkivat,
kesäinen aurinko maalaa ihon kullalla,
kunnes syksyllä linnut etelään muuttavat.
Tulee taas talvi,
kylmyys vihloo pientä kulkijaa, lumi leijailee maahan hiljaa
ja ennen kauniin vihreät puut riekkuvat värittöminä tuulessa.
Punainen tupa ja perunamaa, sisällä tuvassa äiti itkee hiljaa.
Lapsen olkapäätään vasten nostaa,
kunnes lämpimään ja turvalliseen uneen nukahtaa
Selite:
yön pikkutuntien tulosta....
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
