Valo kosketti tummaa ja sateen pieksemää kiveä.
Saaden sen loistamaan kuin kulta.
Milloinkaan ei sen sydän muuttuisi,
yhtä hienoksi ja rikkaaksi
Viimein kun aurinko taas yöksi vaihtuu,
on kivi musta kuin multa
Kaunis keiju lensi kivelle murheissaan.
Käpertyi rosoista pintaa vasten ja itki.
Siivistä kivelle keijupölyä ripsahti,
saaden uuden värin loistamaan
Keijun kyynel vanhan järkäleen muutti,
ihmeitä teki tuo olento pieni
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
