Pimeyden keskellä kaipasin lohtu,
halusin turvaan ja sinun muuttavan kaiken taas hyväksi.
Mielesi oli kokonaisvaltaisen musta,
sainpa siitä itsekin kiinni.
Turvattomana kahlasin läpi elämän,
pimeydestä pimeyteen,
upoten syvemmälle.
Silloin opin rakastamaan varjoa,
se on lapsuuteni koti,
rakkain ristiriita.
On aika kasvaa ja päästää irti.
Olen valmis,
tuletko mukaan?
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
