-

Tyhjä keinu, jota ainoastaan tuuli riepottelee edes takaisin,
tyhjät pihat, vain lehdet lentelevät ympäriinsä.
Ei ristinsielua missään,
ei kuulu nauru,
ei kuulu juoksevien askelten ääntä.

Aurinko on jo laskenut,
tuuli on jo lakannut puhaltamasta.
On ihan tyyntä,
ja hiljaista.

Yksin kivellä istuu pieni tyttö,
nalle kädessänsä,
odottamassa auringon nousua,
ei ole paikkaa minne mennä,
ei ole suojaa pään ylle.

Kylmä jo poskia hivelee,
hiipii hiljalleen.
Ei ole kukaan pitämässä kädestä,
ei ole kukaan edes lähellä.

Yksin istuu taas yön yli,
toivoen parasta,
jospa säilyisi tämän yön elossa.