Kai ne ikävät ajatukset tulee,
kun joudun olemaan erossa
sun niskasta ja kaulalta liian kauan.
Sitten on taas kaksinverroin
kivempaa tervehtiä korvia.
Ehkä olen päästänikin sekaisin,
kun ei ole yhtään tylsää, jos vaan
voin pitää sua kädestä ja heittää huulta.
Nyt olen taas suu hymyssä,
vaikka varpaat vieläkin kippuralla.
Silloin irtoaa jalat maasta,
kun katson sua silmiin.
Aika ruumiinosa-painotteista tekstiä,
jäiköhän jotain?
Ai niin, mun sydän rakastaa sua.
Selite:
Näin täälläpäin, miten siellä?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
:) ihana!
Suloinen, ihanan sormeileva runo :)