Kuljen pitkin syksyistä tietä,
joka on täynnä lehtiä ,
jotka ovat syksyn väreistä täyttyneet,
kuljen aivan yksin ei ketään mun luonain,
tai ainakin niin minä luulen,
havahdun haaveistani,
kuullessani ja tuntiessani kosketukses hellän,
käännyn ympäri jotta näkisin sut,
kaappaat mut syliis lämpimään halaukseen,
suutelet ja sanot rakastavasi mua ikuisesti,
enään en oo yksin mulla on sut,
valitsit tien johon minä kuulun.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
