ikävä suunnaton on kun et luonain oo,
tahdon syliis sun lämpimään käpertyä,
sun rakastavaan halaukseen uppoutua,
suudelmiis suloisiin hukkua,
mut mielt painaa vaan ikävä kun et luonain oo ja pian on taas kylmä ja pitkä lokakuu,
kaipaan luokses jo nyt,
mut riemuitsen kun taas pääsen syleilyys.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi