Kuudennessa kerroksessa

Upeaa, näin viileälläkin säällä syntyy upeita runoja ja kertomuksia <3 

Pidän runosta. Suurin osa tarkasti ympäristöä havainnoivaa, kunnes lopussa annetaan kaiken mennä sekaisin..aivan kuin uuden alun merkkinä, tai toteamuksensa että oikein millään ei ole mitään väliä..ainakaan tässä hetkessä. Kuudes kerros kuvaa kuin kaiken yläpuolella oloa.

Koen tämän hyvin tutuksi,
sillä asun kuudennessa kerroksessa :)

Runossasi kesää, aamun ihanuutta,
elämän pysäytetty hetki, onnellisuus.

Tämän kaltaisissa runossa on se  piire, että ne kertovat tavallisesta arjesta jossa  kirjoittaja näkee sen koko tarkoituksen,  mutta lukija voi piankin kyllästyä  tavallinen lukijakin kaipaa, asioita jotka kuvat ulkopuolisia ja siten jännittäviä.  Niin minun mielestäni. Tämä on se vaara ja siitä voin torjua Joko ajatuksen viemistä loppuun säteilemään Joko valoa tai erityisesti jännitteen nousemisen tähtäimellä ja ampumalla napakymppiin. Tämä sinulle oli minun mielestäni 8 arvoinen.   Erityisesti mieleen jäi loppu joka oli herättää vanha  miehen korkean paikan pelkoa.  Mutta sitten helpotti kun katsoo alas on vasta kuudennessa kerroksessa.  Elikkä näin kuudennen kerroksen keskikerroksena eli ei ylhäällä ei alhaalla tasapainossa keskellä. tällä kertaa jäin kiinni rakenteesen olisin voinut tarttua merkityksiin kuten lopun hienoon lopetus tunnelmaan paivan onneen, kattojen yläpuolella näkyy uusi aamu.