Nimetön

minulla on kylmä
tiedän että se johtuu kellon painostavasta tikityksestä,
joka saa minut hetki hetkeltä katumaan enemmän sitä
pientä tekoa, jonka olisin voinut ajatella ensin kaksi kertaa

halusinko tätä?
mitä jos hylkäisit minut yksin tähän pimeyteen, aivan
kuin kaikki ei olisi jo muutenkin tarpeeksi kovaa paskaa,
joka paiskautuu eteeni tai päälleni ilmoittamatta tulostaan?

painauduin kovemmin vasten itseäni
joka solullani tunsin sen sekopäisen kiintymykseni
sinuun, kuin puro jonka vesi vain virtaa ja virtaa, eikä
kukaan tiedä mistä se alun perin on lähtöisin

kuiskasin huomaamattani tuntemattomia sanoja
tietämättä mistään mitään lysähdin lattialle enkä edes
havainnut näkeväni tähtiä, kuin kaikki aistini olisivat vain
antaneet periksi ja jättäneet minut yksin makaamaan
keittiön kylmälle lattialle

herätessäni
tietämättä tai edes välittämättä siitä kuinka kauan nukuin
huomasin kännykkääni saapuneen viestin

matkapuhelin putosi käsistäni lattialle lähes yhtä
huomaamattomasti kuin ne viimeiset pillerit nieluuni.