Kerran kuollut.
En uskalla kuin hymyillä.
Kerran tapettu
ja valkoiset silmät kertoivat valheen.
Hirtetty, petetty ja Saatanalle uhrattu.
Iho,
joka kerran oli kaunis ja heleä,
on kuin pois repäisty.
Alastomaksi kuorittu.
Lihani poltetaan pois kehostani,
luuni katkotaan maalle poistettavaksi.
Mitään elämää en tunne ympärilläni...
Nousen ylös sieluni huutaessa tuskasta.
Katson,
mitään en näe.
Kosken,
mitään en tunne.
On hiljaista.
Olen yksin.
Selite:
Vasta aloitteleva runosielu. :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hienosti osaat kirjoittaa.