Valoauto, sinä aina sanoit.
Sinä lupasit tuoda minulle valoauton.
Mikset sinä tuonut?
Onko sinusta hauska nähdä minut tässä?
Ilman valoautoa.
Minä vihaan sinua, koko sydämestäni.
Minä tulen aina vihaamaan.
Et ikinä saa rauhaa.
Et ikinä voi nukahtaa levollisin mielin.
Minä itken. Joka kyynel on omistettu sinulle, sinun ansiostasi.
On sinun syysi että minuun sattuu.
On sinun syysi että minä olen tässä.
Näin avuttomana ja turhana.
Mikset sinä auta minua?
Näetkö sinä, minä istun täällä odottamassa.
Olen melkein kuollut.
Ja se on sinun syytäsi.
Eikö valoauto jo laula?
Hiljaisuuteenko unohdun,
syntymättömänä kuolen.
Häpeä, sinä.
Minä vannon tulevani.
Minä muserran sinut valoautolla.
Minä nauran sinulle. Sinä et tiedäkään.
Ja kohta olemme molemmat kuolleita.
Odotan vain sopivaa hetkeä lopettaa meidän elämämme.
Valoautossa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pidin paljon, tässä oli sitä jotain. Kaikesta tähän piiloutuvasta vihasta huolimatta sai minut nauramaan, tuo valoauto on jotenkin vain niin hupaisaa..
Muttasiis, olet mielestäni lahjakas kirjoittamaan, täällä oli muitankin runoja mistä tykkäsin. (:
Agressiota, puhdasta.
Semifrediittistä ilmaisukykyä, pisteet siitä.
Kiihkoa on tosin liikaa.