Katson itseäni peilistä. Oksettava olo.
Meikkivoidetta, puuteria, tummaa kajaalia ja ripsaria.
Noin, lähes täydellinen.
Kerron olevani väsynyt, loman tarpeessa.
Kerron itkeneeni, läheiseni voi huonosti.
Kerron pääni osuneen kaapin oveen.
Kerron olevani kipeä, meikki ei peitä.
Kävelemme hymyssä suin, pidät kädestäni väkisin kiinni. Onnellisia, mukamas!
Ulko-oven takana helvetti. Kyyneliä, huorittamista, huutoa, alkoholia, nyrkkiä.
Päivä toisensa jälkeen sama toistuu, yhä uudelleen.
Koska saan pyyhkiä naamion pois, lyyhistyä lattialle, itkeä onnen kyyneleitä, tuntea olevani vapaa?
Sen mitä minä joudun kestämään ja tuntemaan, säästän minä jonkun toisen siltä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
