Surun silmien.
Tunnen tumman tuijotuksen.
Kylmän viiman.
Kuulen puheen, kuiskauksen.
Laula minut uneen.
Laula minut anteeksi.
Laula laulujasi.
Minut uneen anna anteeksi.
Selite:
aina tätä tällasta tekotaiteellista angstia... prkl
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
En väittäisi tätä tekotaiteelliseksi angstiksi, yhdistän sen aivan muuhun. Viimeinen rivi piirtää kauniisti lopetuksen tälle, pidän.
o_o Sinussa on runoilijan vikaa!