Masennus, tuska, toivottomuus
kuin mustaa tuhkaa, tervaa tahmeaa
Se kiristää ja kuristaa
nipistää ja puristaa
Olo kuin kuollut sisältä, mutta silti itkettää
Tahtoisin kuolla ja se olisi niin helppoa, pillereitä ja viina tai tie joiden autoilla on vauhtia liikaa
Tuska ja toivottomuus
ne ovat häpeäni
ainut seuralaiseni
Ilo katosi sisältäni aikaa sitten, se aito ilo
Nyt olen vain pelkkä kuori jonka sisällä on pimeää mistä on valo viety
Nyt voin huokaista ja mennä nukkumaan
ainoaan maailmaan missä tuska ei ole koko ajan läsnä
Suljen silmäni ja sanon maailmalle hiljaa hyvää yötä
Selite:
Elämä on jokapäiväistä ponnistelua.
Raapaisu, ajatuksen virtaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
