Katson taulua, ystävän tekemää
minulle, lahjaksi antoi.
Aika kuluu, ystävä ei ole lähellä,
taulu on.
Hiljaisuutta, öitä ja toiveita
katson tauluasi.
Portaat niin kultaiset,
vaikka ovatkin
sumun peittämät.
Rajamaiden takana
tähtitaivaan alla
kuule tämä:
et ole kaukana,
noustaan ne portaat
uudestaan.
Minä muistan sinut.
Selite:
Elämä kuluu, ystävä lähellä vaikkei oliskaan. :)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi