Viimeinen matka

Katson maailmaa, silmin mustavalkoisin.
Kaikki värit ovat kadonneet,
sä veit ne mukanas,
kun jätit mut tänne pimeyteen,
sua takas huutamaan.

Kasvatit siivet selkääsi
ja lähdit seuraan tähtien.
Miks et nähnyt vaaraa,
joka mutkan takana odotti ?

Kaksi valoa hohtavaa,
kiisi kohti sun hahmoa.
Kohta katsoitkin omaa ruumista,
joka tielle jäi makaamaan.

Mulle soitettiin ja sanottiin,
sä poissa oot,
lähdit viimeiselle matkalles,
josta palaaminen on mahdoton.

Kestän tän elämän loppuun vaan,
koska tiedän, että jonain päivänä
on mun vuoro siivet kasvattaa
ja lentää sun luo seuraan tähtien.