Loistin kuin Naantalin aurinko.
Olin juuri tavannut sinut.
Hymyilin salaa sisäisesti.
Olet ihana, mutta pelkään etten tunne tarpeeksi.
Ajattelen kai liikaa.
Sinun avullasi iltani ovat helpommat.
Sinun takiasi hymyilen itsekseni.
Kumpa osaisin päästää irti menneestä ja päästää sinut lähemmäs niin, että salakavalasti tulisit tärkeäksi.
Osaksi minua.
Selite:
:)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
