Kun kävelin pitkin paratiisin rantaa
katsahdin kulman alta Emmaan
ja tokaisin: ”Kainaloosi stemmaan,
voisinko sut kukkakedolle kantaa?”
Oli meillä varpaissa santaa.
Päätin, että tyttöä tuota jemmaan,
keskitys häneen enkä kemmaan.
Kaiken tarvittavan hymyllään hän antaa.
Hän vai koulu; hän on vastaus dilemmaan.
Tyytymään joudun todistusten femmaan,
mutta hän löysää kiristynyttä pantaa.
En arvo aseta enää Zornin lemmaan
vaan opettajan sanat ovat minulle lantaa,
eivät ne tiedonjanooni ole fantaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
