Mä nään lumihiutaleiden leijunnan,
mä nään kaiken sen surun heijastuvan teekupin pinnasta.
Mä tunnen sen pimeyden vellovan, mä tunnen kaiken sen mustasukkaisuuden alkavan.
Mä maistan pidätellyt sanat suussani, mä maistan katkeruuden.
Mä haistan täydellisen puhtauden, mä haistan kaiken sen lian mitä mun niskaan on kaadettu.
Mä kuulen sun sanat sille toiselle, mä kuulen herätyskellon pirinän.
Mä tiedän, että en saa sua koskaan ja mä tiedän että vaan kaadun rähmälleni loskaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
vahva runo mustasukkaisuudesta