Lumihiutale hiljaa leijailee,
kuin Pakkasukon lentosuudelma
Laskeutuu kylmänä huulilleni,
sulaa kuin Eskimo auringossa
Toinen käy makuulle poskelleni,
kuin kyynel se sulatessaan liukastuu
Valuu vaitonaisena kohti kaulakuoppaa,
kylmä vain on Pakkasukon syleisyssä
Silti nautin siitä niin,
tänään hän hellä ja vielä komeakin
Koristaa kuurana kiharoitani,
taikoo maailman kauniiksi silmilleni
Myönnän, joskus innostun ihan liikaa,
löydän kylmänä kasvoni lumihangessa
Kerron myös, että ystäväni,
nauttii talvesta vain Pakkasukon ansiosta
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihana runo! Pakkasukon syleilyssa on toisinaan todella ihana olla.
Ja oikein hyvää syntymäpäivää!
Pohjolan huumaa, hyvä runo!
Vautsi. Todella taitavaa, maalailevaa, herkkää ja persoonallista sanataiteilua! Loppuu ylistävät adjektiivit kesken.;D Tämä hyppää oitis suosikkeihini!
hyvä