Tapasin kerran jos toisenkin
naavaparran tohkeisen
Kehui talonsa ihanuutta
kuun tähtien suloisuutta
Kotitalostani en koskaan muuta
mainokset luvatkoon elon ihanuutta
Sitä vain pyydän sulta
ethän kotioksaani vie multa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
runosi johdattelee metsäpolulle,sellaiseen "röllimetsään",
ihan silmien eteen avautuu luonto ja leikkisä tarina runostasi
Pysyikö se kotioksa? Ihana runo.
Naavaparran mökissä vois olla hupaisa vierailla.